MAUNO KIVIOJA - Kuvanveistäjä Taidegraafikko Taidemaalari Ympäristötaiteilija

Kuvia

Avautuminen
1979

Materiaali: pronssi
korkeus 160

Avautuminen on jalustalle kiinnitetty kolmea lentävää lintua kuvaava teos. Alunperin Kiviojan reliefiksi tekemä teos kiinnitettiin kirjaston seinään. Teos vaurioitui ja yksi linnuista irtosi.
Reliefi konservoitiin ja uudelleensijoitettiin jalustalle kirjaston pihaan vuonna 1993. Mauno Kivioja oli jalustan suunnittelussa mukana. Näin reliefistä tehtiin vapaa veistos.

Prisma
1985

Materiaalit: ruostumaton teräs, vesiallas
obeliskin korkeus 13,5 m
omistaja: Suomen valtio

Tampereen teknillisen yliopiston edusta
Korkeakoulunkatu 6, Hervanta

Kuvanveistäjä Mauno Kivioja voitti valtion taideteostoimikunnan järjestämässä Tampereen teknillisen korkeakoulun veistoskilpailussa vuonna 1982 toisen palkinnon. Taiteilija suunnitteli korkeakoulun keskusaukiosta tilataideteoksen, jossa on huomioitu sekä alueen arkkitehtuuri että korkeakoulun toimintaan liittyvä symboliikka.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettu Prisma-obeliski on sijoitettu vesialtaaseen keskelle aluetta. Obeliski koostuu noin 1200 osasta. Kirkkaaksi hiottu ruostumaton teräspinta heijastaa valoa ja toimii iltaisin valaistuna korkeakoulun maamerkkinä. Alunperin tarkoitus oli, että vesi kiertäisi altaassa, mutta nykyisin vesi seisoo paikallaan. Teosta ympäröivä torialue on laatoitettu nokialaistaiteilijan piirustusten mukaisesti ja siinä toistuu obeliskin pinnan geometrinen kuviointi. Teos julkistettiin syyskuussa 1985 Tampereen teknillisen korkeakoulun 20-vuotisjuhlien yhteydessä.

Muisto elää / Karjala-muistomerkki
1999

Materiaalit: musta ja punainen graniitti, isot ja pienet noppakivet

Karjalanpuisto, Kalevantie
Teoksen veistososa koostuu kahdesta osasta: mustasta graniitista valmistetusta alaosasta ja punagraniittisesta, liekkiä kuvaavasta yläosasta. Alaosan taakse ja sivuille on kaiverrettu karjalaista lintu- ja kasviaiheista ornamenttia. Kuvio jatkuu myös teosta ympäröivässä kiveyksessä. Veistoksen kivilajien värit on valittu Karjalan värien, punaisen ja mustan mukaisiksi.Muistomerkin tarkoituksena on kunnioittaa Pirkanmaalle sotien aikaan muuttaneiden 25 000 karjalaisen työtä uuden kotiseutunsa hyväksi.

Tampereen kaupunki kustansi nokialaistaiteilijan veistoksen perustamistyöt, teokseen varat hankittiin keräyksellä osin Tampereen kaupungin avustamana. Karjala-muistomerkin paljasti 19.9.1999 eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen.